Ainoa voittoon johtava tie, vie aatteellisen hegemonian valtaamisen kautta vai viekö?

Ainoa voittoon johtava tie vie aatteellisen hegemonian valtaamisen kautta. Se, kuka hallitsee vapaata mielipide ilmastoa, hallitsee kansalaisten tajuntaa ja kansalaiset tuottavat itse itselleen tällöin sen "ilmaston".  Selitämme tämän ilmiön hegemoniana eli se kuka tai mikä hallitsee hegemonian luontia, hallitsee joukkoja. Miten on siis objektiivisen todellisuuden laita?

Tämän tajunnan ((ennakko ohjatusti) vapaan mielipide ilmaston eli hegemonian) valtaamisesta on kyse. Jos tätä työtä ei tehdä, ei sitä tee kukaan. Silloin valtaaminen/vallankumous perustuu vain sattumaan, johonkin ihme tilanteeseen, jonka hallinnassa on kyse pelkästä suuntaamattomasta sekasorrosta.

Tämä tulisi erityisesti kommunistien ymmärtää, jos ei hallita tajuntaa, ei hallita mitään. Tajunnan hallinta on mediapuuhastelua tässä maailmassa, jossa enemmistö maailman menossa matkustajina olevista Ihmisistä, ovat lähinnä aivopestyjä TV:n tuijottajia. Tämä digi-aika saattaa tuottaa muutosta ja luo se nyt ainakin hetkeksi, herkän tilanteen, jota tulisi osata hallita, vaan miten on, ei ole tainnut tulla vielä edes puolueiden mieleen moinen siirtymähetki.

Avainkäsite on siis "hegemonia" ja sen hallinta. Nyt sitä hallitsee valtamonopoli tiedon ja median hallinnan avulla joten ainakin kommunistien tulee vallata tämä hallinta heiltä. Hyvä sanonta, miten, on "vasta hegemonialla". Tämä hegemonia ja vastahegemonia käsitehän on Antonio Gramscin tuottama käsite. Paras käsite tähän hetkeen ja tilanteeseen, kun luodaan strategiaa (suunnitellaan) tulevaisuuden "mitä pitäisi tehdä" valtaamiseksi itselleen. (Hannu 28.3.2007)

Ongelma, asioiden oikeaan suuntaan etenemiselle perustuu Ihmisten vääriin metodeihin, joilla he eivät pysty tekemään oikeita analyyseja. Paul Fayerabend on mm. perustellusti sitä mieltä, että mitään käsitteellisistä ja teoreettisista ennakko-oletuksista vapaata neutraalia havaintokieltä ei ole olemassa, vaan kaikki havaitseminen on teoriapitoista tai käsitteellistä tulkintaa edellyttävää.

Tämä siis tarkoittaa juuri sitä mitä otsikoin ja josta voi käyttää sanontaa, että kukin meistä on luokkamme tuote. Väittämä siis tukee heijastusteoreettista näkemystä, jonka mukaan saamme tajuntamme yhteiskunnallisesta todellisuudesta ja luokasta jossa elämme.

Nyt näyttää siltä, että kun luokkakäsitettä yritetään kätkeä, syntyisi tilanne, että tajuntamme olisikin vain yksin median tuottamaa, joka massiivisesti hallitsee korvien väliämme. Tämä tilanne tulee edelleen kasvamaan, koska vaihtoehtoista kulttuuria luovat voimat ovat kovin pieniä ja siis voimattomia. Teoreettisesti väittämä on kuitenkin väärä, vaikka oikea ymmärrys rajoittuu pieneen joukkoon. Kiistatta medialla on valta ja se tuottaa tajuntaa, mutta se ei kumoa tätä esittämääni teoreettista mallia. Jäljelle jää siis lähinnä määrän kasvattaminen siinä mitassa, että se alkaa tuottamaan itsestään oikeaa hegemoniaa. Taide ja kulttuuripuolella on kyse siitä, että tuotetaan aloitteen itselleen ottavaa taidetta ja kulttuuria, jolloin tämä sanelu alkaa tuottamaan itsestään vaihtoehtoa. Vain näin valta median ja kulttuurin vaikutus on syrjäytettävissä näissä näköalattomissa oloissa, joissa hegemonia aloite on sillä.

Ongelma asioiden oikeaan suuntaan etenemiselle on siis kiinni vääristä metodeista, joilla emme pysty tuottamaan vaihtoehtoa nykymenoa ohjaavalle todellisuudelle, jota nykymenoa emme pysty oikein esiin tuomaan edes itsellemme voidaksemme ottaa sen aseeksemme. Tässä katsannossa ne kirjoittajat, jotka eivät pysty käsitteellistään todellisuutta oikeilla metodeilla, vaan luulevat jopa olevansa vapaita kaikista ennakko oletuksista, palvelevat huomaamattaan täysin väärää teoriaa, arvostellessaan vääristyneellä näkemyksellään oikeita analyyseja.

Miten tätä hegemonia käsitteistöä nyt pitäisi kritisoida, löytyy siitä miten objektiivinen todellisuus etenee mielipide ilmastomme pohjana ja johtajana. Ja luoko se todella sitä käsitteistöä, joka on heijastusteorian eli lähinnä tiedostamattoman ennakko-ohjatun toimintamme pohjana. Aivan kuten varhainen marxilainen käsitys siitä että yhteiskunta luo perustan olemisellemme. Tarkempi tarkastelu paljastaa että kapitalismin objektiivisuus etenee omien objektiivisten lakiensa vaikutuksessa, ja luo näin sitä pohjaa jolle käsitteistöämme luomme.
Vallankumous ei siten ole riippuvainen vain siitä mitä ajattelemme siitä, vaan myös siitä miten objektiivinen todellisuus etenee ja miten se vaikuttaa käsitteistöömme yhteiskunnallisesta olemisestamme.

Hannu Rainesto