EU allekirjoitti sopimuksen Ukrainan kanssa - johtaakseen Kiovan sotapolitiikkaa
Ukraina antoi maansa perjantaina EU:n johdettavaksi allekirjoittamalla ns. Assosisaatiosopimuksen EU:n kanssa. Vaikutukset nähtiin välittömästi kun EU:n komissio antoi Venäjälle uhkavaatimuksen konfliktista Itä-Ukrainassa ja presidentti Poroshenkon tehtäväksi jätettiin nyökytteleminen.
Toimittaja: Janus Putkonen
28.6.2014, Verkkomedia.org
EU allekirjoitti sopimuksen Ukrainan kanssa - johtaakseen Kiovan sotapolitiikkaa
Euroopan unioni sai perjantaina sen mitä sille viime marraskuun levottomuuksien alkamisesta lähtien lupailtiin: sisä-, ulko- ja talouspoliittisen valta-aseman takaavan
Assosiaatiosopimuksen Ukrainan kanssa. Sopimuksen, jonka presidentti Janukovich viime syksynä pakon edessä hylkäsi ja valitsi mieluummin pehmeämmillä vaatimuksilla varustetun yhteistyötarjouksen itäisen tullialueen sekä Venäjän kanssa.
Janukovichin päätös hylätä EU:n "joko-tai-pakkovalinta" lännen ja idän välillä ei ollut lännelle mieleen ja ulkomailta masinoitu ja rahoitettu ääriryhmien mellakointi johti lopulta Kiovassa aseistettuun vallankaappaukseen helmikuussa, joka saattoi länsimielisen johtajiston Kiovassa vallan kahvaan - antaakseen tämän kahvan nopeasti EU:lle eteenpäin.
Ukrainan presidentti
Petro Poroshenkon allekirjoittaessa perjantaina EU:n kanssa sopimusta ja liittäessään Ukrainan EU:n talousalueeseen, Kiovan hallinnasta irtioton tehnyt Donetskin tasavalta
irtisanoutui EU-integraatioon tähtäävästä sopimuksesta ja ilmoitti hakeutuvansa idän tulliliittoon estääkseen alueellisen talousromahduksen, joka Venäjän tulleista ja viennin estymisestä odotetaan aiheutuvan koko Ukrainan alueelle. Asiasta kertoi Donetskin tasavallan varapääministeri
Andrei Purgin.
Ukrainan raunioituessa, tuhansia ihmisuhrien ja valtavien aineellisten tuhojen jälkeen, Euroopan komissio sai siis otteensa Ukrainasta ja antoi sen heti perjantaina myös kuulua. Eikä Moskovan silmissä ole kaiken Ukrainassa tapahtuneen jälkeen havaittavissa illuusioita länsimaiden luonteesta Venäjää, ja aivan kaikkia itsenäisiä maita sekä kansoja vastaan. Tämä tehdään hyvin selväksi päivittäin.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja
Alexander Lukachevich antoi
lauantaina haastattelun Venäjän medialle pohjustaen samalla Venäjän suurlähettiläiden ja maan edustajien kokousta. Hän sanoi syvän poliittisen kriisin Ukrainassa alkaneen länsimaiden puuttumisella, jotka pakottivat Ukrainan kansan valitsemaan ehdottoman mielipiteen: "joko olette puolellamme tai meitä vastaan". Lukachevich sanoi lännen ottaneen työkalukseen radikaalit nationalistipiirit, jotta perustuslain vastainen vallankaappaus saatiin toteutettua.
Hän sanoi, että Venäjä on edelleen valmis osallistumaan yhteistyöhön länsimaiden kanssa sen puolesta, että kriisitilanne Ukrainassa saadaan ratkaistua. Hän sanoo Ukrainan olevan vaarallinen osoitus siitä miten itsenäisiin maihin pakotetut värivallankumoukset aiheuttavat epävakauden kansainvälisellä tasolla. Lukachevichin mukaan resepti "demokratian viennille" välittämättä kansojen tavoista ja maiden erityispiirteistä sisältää tuhoisan sopan kansainvälisille suhteille sekä lisää tulenarkojen paikkojen määrää maailman kartalla.
Barroso - Poroshenko - Rompuy
Kuinka se valta Kiovasta Brysseliin heti katosikaan...
Ukrainan EU:n hallittavaksi kantaneen presidentti
Petro Poroshenkon on syytä totutella uuteen Brysselin kumileimasimen virkaan. Tämä nähtiin eilen perjantaina ja heti EU-sopimuksen allekirjoituksen jälkeen kun Euroopan komissio ilmoitti
"kolmen päivän aikamääreestä", jonka sisällä - ensi maanantaihin mennessä - Venäjän olisi aloitettava ratkaisemaan Itä-Ukrainan konfliktia.
Kyllä, luit aivan oikein! Siis mikäli Venäjä ei kykene ratkaisemaan Itä-Ukrainan alueelle lietsotun konfliktin asetelmaa kolmessa päivässä, EU valmistautuu asettamaan Venäjälle uusia pakotteita.
Brysselistä perjantaina kuuluneeseen kolmen lisäpäivän vaatimukseen
suostui välittömästi perjantaina Itä-Ukrainan aluehallinto, joka ilmaisi valmiutensa jatkaa tulitaukoaan maanantaihin saakka. Donetskin pääministeri
Borodai sanoi toivovansa, että nyt nähtäisiin aitoa tulitaukoa eikä vain sanojen helinää. Itä-Ukraina ilmoitti neuvotteluvalmiutensa myös
päivää aiemmin torstaina.
Euroopan komissio julkaisi Venäjää vastaan kohdistetun uhkavaatimuksen iltapäivällä, jossa se vaati Moskovaa kunnioittamaan ns. "Poroshenkon rauhansuunnitelmaa", joka on käytännössä ehdoton antautumisvaatimus - ilman neuvotteluja - Itä-Ukrainan aluelle, jotka ovat kattavalla kansanäänestyksellä itsenäistyneet omaksi Donetskin liittovaltiomallin mukaiseksi tasavallaksi.
Huomioitakoon, että ensimmäinen ulkomaista,
joka on tunnustanut perustuslakinsa ratifioineen Donetskin tasavallan itsenäisyyden, on Etelä-Ossetia. Onkin ymmärrettävissä, että juuri Georgian hallinnon ja sen Naton tukemien sotavoimien kanssa verilöylyn vuonna 2008 kokenut Etelä-Ossetia on antanut tunnustuksensa ensimmäisenä. He tietävät kenties parhaiten sen mitä hirveyksiä Donetkissa tänään tapahtuu itäukrainalaisia vastaan.
Perjantaina päättyi Poroshenkon julistama ns. tulitauko, jolle oli annettu viikon mittainen aikamääre. Kuten tiedämme, Kiovan joukot ovat jatkaneet sotatoimiaan koko kuluneen viikon ajan eikä Donetskin johdon mukaan mitään tulitaukoa olla vielä edes nähty. Luhanskin aluejohdon mukaan heidän alueella on ollut viikolla "normaalia rauhallisempaa". Mutta molemmat osapuolet ovat jatkaneet silti taistelujaan.
Poroshenko esitti Euroopan komission uhkavaatimuksenkin jälkeen "presidentin roolia" sanoen, että "hän ratkaisisi tulitauon kohtalon" palattuaan Brysselistä Kiovaan ja keskusteltuaan ensin maan puolustushallinnon sekä pahamaineisen kansalliskaartin komentajien kanssa.
Tämän läpinäkyvän Ukrainan sisäpoliittisen näytelmän jälkeen saimme lauantain vastaisena yönä "yllättäen" kuulla, että
"hän olisi päättänyt" jatkaa tulitaukoa kolmen päivän ajan - siis EU:n jo aiemmin päivällä ilmoittamaan maanantaihin saakka. Lisäksi Ukrainan viranomaiset
ilmoittivat lauantaina, että he pidättävät oikeuden rikkoa tulitaukoa mikäli katsovat tämän tarpeelliseksi. Perjantaina sotarikoksista Venäjällä etsintäkuulutettu sisäministeri
Arsen Avakov uhosi puolestaan
kovilla sotatoimilla heti jos tulitauko päättyy ilman myöntymistä Kiovan asettamiin vaatimuksiin.
Voimme todeta, että Ukrainan sisä- ja sotilaspoliittinen valta on ilmiselvästi siirtynyt Kiovasta Brysseliin ja vastaisuudessa tilannetta seurattaessa meidän on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota aktiiviseksi sisällissodan komentokeskukseksi ryhtyneeseen Euroopan komissioon. Kuten perjantaina julistettuun uhkavaatimukseenkin.
Uhkavaatimus Venäjälle Euroopan komissiolta
Komissio julisti perjantaina, että se vaatii
Venäjää hillitsemään eskaloitunutta tilannettaUkrainassa ja asetti selkeitä käytännön vaatimuksia. Euroopan komissio vaatii siis seuraavia askeleita otettavaksi maanantaihin 30.6. mennessä:
1. Sopimus Ety-järjestön mekanismeista tulitaukoa ja rajavalvontaa varten
2. Kolmen raja-aseman palauttaminen Ukrainan viranomaisille: Izvarino, Dolzhanskiy ja Krasnopartizansk
4. Neuvottelujen käynnistäminen, jotta asetetaan voimaan presidentti Poroshenkon rauhansuunnitelma.
Mikäli näitä vaatimuksia ei täytetä ensi maanantaihin mennessä, EU aikoo ottaa käyttöön uusia Venäjän vastaisia pakotteita.
Mutta mihin perustuu EU:n jatkuvasti viljelemä olettamus, että Moskovalla olisi mitään todellista vaikutusvaltaa Donetskin tasavallan johtajistoon, vaikka se niin haluaisikin? Vai meinaako Brysselin herrat tosiaan, että Donetskin tasavallan armeija laskee aseensa länsiukrainalaisista Oikeisto Sektorin militanteista kootun kansalliskaartin edessä, vaikka Putin polvillaan sitä rukoilisi? Koko asetelma tuntuu järjettömyydeltä.
Euroopan komissio otti uhkavaatimuksessaan täysin yksipuoleisen asenteen sotatapahtumiin ja väitti dokumentoiduista faktoista piittaamatta, että kuluneen viikon Kiovan joukot olisivat kunnioittaneet tulitaukoa, mutta aluejoukot olisivat tulitaukoa rikkoneet. Tämä on yksinkertaisesti valhetta ja silkkaa roskapuhetta, kuten tiedämme ja voimmekin vain todeta kuinka irti todellisuudesta EU:n lausunto onkaan.
Varhain perjantaina käydyssä taisteluissa oli tuhoutunut myös panssariajoneuvoja. Torstaina
taisteltiin Kramatorskin alueella, jossa Kiovan tykistö ampui aluejoukkojen tarkastusasemia, johon aluejoukot olivat vastanneet heittimiensä tulituksella Karachun vuoren tykistöasemia vastaan.
Luhanskissa taisteluja on vältelty, mutta tietojen mukaan Kiovan joukot
suorittavat valmisteluja aloittaakseen Luhanskin kaupungin piirityksen. Alueelle on "tulitauon" aikana keskitetty panssarivaunuja, jotka on toimitettu Zheltoen kylään noin 20 kilometrin päähän Luhanskista. Kiova siis käyttää "tulitaukoa" keskittääkseen yhä lisää raskaita sotilaskalustoja siviilikohteiden ympärille.
Tiistaina pudotettiin Ukrainan ilmavoimien helikopteri, jossa oli aluejoukkojen mukaan kyydissä salaisen palvelun viranomaisia ja ulkomaisia palkkasotilaita.
Kuulostaako tämä joltakin "tulitauolta" jota voisimme kunnioittaa?
Vaikka mitään todisteita Venäjän osallisuudesta Itä-Ukrainan konfliktiin ei ole esitetty, Euroopan komissio syytti silti Moskovaa jälleen konfliktista väittäen Venäjän sallivan mm. aseiden kuljetuksia ja taistelijoiden kulkemisia rajoiltaan Itä-Ukrainaan. Euroopan komissio ei näytä huomioivan lainkaan sitä tosiasiaa, että Itä-Ukrainan aluejoukoilla
on käytössään Euroopan suurin asevarasto ja vapaaehtoisia kotiseudun puolustajia on monimiljoonaisesta väestöstä riittänyt aivan omastakin takaa.
2,5 kuukautta jatkuneista hyökkäyksistä ja panssarivoimin suoritetuista kaupunkien piirityksistä huolimatta Kiovan joukot eivät sotilaallisesti katsoen ole saaneet aikaan mitään huomattavia tuloksia. Totta tai ei, perjantaina aluejoukkojen komento kertoi, että jopa
400 Ukrainan armeijan sotilasta oli laskenut aseensa ja antautunut aluejoukoille. Totta on ainakin se, että suurilukuiset loikkaukset ja antautumiset ovat tapahtuneet usein, muodostaen samalla koko vastarinnan ytimen Donetskille.
Mutta ei, Euroopan komissio käskee käytännössä Venäjää sulkemaan nyt rajansa, joka eristäisi Donetskin alueen ja mahdollisesti häätämään aseellisesti aluejoukkojen sotilaat Ukrainan puoleilsilta raja-asemilta, jotta Ukrainan rajajoukot voivat ne sen jälkeen miehittää. EU vaatii siis Moskovaa sulkemaan juuri ne reitit, joiden kautta virtaa tuhansia pakolaisia päivittäin pakoon Kiovan joukkojen alueella aiheuttamia väkivaltaisuuksia. Onko tässäkään vaatimuksessa humanitäärisesti mitään järkeä?
Donetskin tasavallan johdon mukaan Kiovassa virkaa tehneen presidentti
Turchinovin huhtikuussa käynnistämissä sotilaallisissa väkivaltaisuuksissa on saanut surmansa 2,5 kuukauden aikana
yli 3 000 ihmistä. Venäjän maahanmuuttoviranomaisten mukaan pakolaisten kokonaismäärä Ukrainasta on noussut noin 400 000 ihmiseen vuoden 2014 aikana ja uudessa YK:n raportissakin todetaan
110 000 ukrainalaisen paenneen Venäjälle. Päivittäin tuhannet itäukrainalaiset pyrkivät Venäjälle turvaan.
Pelkästään Venäjän viranomaisten ylläpitämillä pakolaisleireillä asuu jo kymmeniä tuhansia siviilejä, joiden vyöry kasvoi valtavaksi Kiovan joukkojen käynnistettyä kaikkien aselajien suurhyökkäyksen muutama viikko sitten useita Itä-Ukrainan kaupunkikohteita vastaan. Pelkästään
14 000 lasta on paennut Venäjälle, vahvisti omien tietojensa pohjalta Venäjän lapsiasiainvaltuutettu
Pavel Astakhov.
Lauantaina pakolaisia kuljettanutta
Linja-autoa on tulitettu. Sekä bussin kuljettaja että yksi naismatkustajista saivat surmansa heidän yrittäessään paeta alueelta kohti Venäjää. Linja-auto oli syöksynyt tieltä päin yksityistaloa saatuaan osumia. Paikallisten mukaan Kiovan joukot tulittavat Izvarinon raja-asemalle kulkevia ajoneuvoja jatkuvasti.
Onko siis nyt jokin aika sulkea rajoja, jotka ovat ainoa pelastautumistie itäukrainalaisille Kiovan joukkojen raskaita tykistö-, ilma-, panssari-, ja raketti-iskuja, jotka on kohdistettu suoraan siviilialueille? Ilmeisesti näin ajattelee sodanjohtoon astunut ja Nobelin rauhanpalkinnolla varustettu Euroopan komissio.
Pakolaisvirtaa kohti Venäjää, RT News
Poliittista realismia peliin - siis mitä nyt tapahtuu?
RT News lataa meille viisi faktaa, jota meidän tulisi tietää Ukrainan ja EU:n solmimasta talouspoliittisesta Assosisaatiosopimuksesta. Todetaan, että juuri tämä asiakirja, ja sen allekirjoittamatta jättäminen, on aiheuttanut valtavan poliittisen epävakauden Ukrainassa, joka alkoi 8 kuukautta sitten.
Venäjän varaulkoministeri
Grigory Karasin sanoi, että tietenkin Ukrainalla on oikeus allekirjoittaa haluamiaan sopimuksia,
mutta varoitti, että integraatiosopimuksen allekirjoittamisella on vakavia seurauksia - niin Moldovalle kuin Ukrainalle, jotka allekirjoituskensa perjantaina Brysselissä antoivat.
Mutta siis miten tämä asiakirja vaikuttaa taloudellisesti Ukrainaan?
1. Sopimus poistaa tullit EU:n ja Ukrainan väliltä 98-99 %
Tämä avaa EU:n markkinoille ovet Ukrainan markkinoille ja päinvastoin ilman tullirajoitteita. Ukraina toivoo, että tämä veisi Ukrainan nopeasti EU-jäsenyyteen, mutta sitä ei kuitenkaan odoteta vielä pitkiin aikoihin asiantuntijoiden keskuudessa. Sopimus antaa poliittisen hallintavallan Kiovasta Brysseliin ja vastapalveluksena kauppamahdollisuuksia Ukrainan yrityksille. Ukrainalla on 7-9 vuotta aikaa yhdenmukaistaa tuotevalvontaa koskevat asiat. Ukrainan autoteollisuudelle on suojattu 15 vuoden siirtymäaika saadakseen kiinni EU:ssa vaadittavan kilpailukyvyn. Ukrainassa astuu voimaan EU:n tuotevastuu- ja ruokalainsäädännöt.
2. Ukraina pääsee Euroopan vapaille markkinoille, mutta menettää Venäjän avoimet markkinat
Ukrainalle avautuu pääsy 17 biljoonan dollarin talousalueelle, jossa asuu 500+ miljoonaa kuluttajaa, mutta se menettää Venäjän 2,5 biljoonan dollarin arvoiset markkinat ja sen 146 miljoonaa kuluttajaa. Ukraina säästänee jopa 500 miljoonaa poistuvissa tullimaksuissa Eurooppaan, mutta samalla tullivapaus Venäjälle loppuu. Ukrainan hallinnolta vaaditaan valtavaa työmäärää byrokratiassa ja lainsäädännössä, jotta se saa hallintonsa EU:n vaatimalle tasolle. Venäjä lopettaa tullivapaudet ja tulee asettamaan tullimaksut. Tuotteiden tuonneissa saattaa tulla myös kieltoja, koska yhteinen tuotevalvonta loppuu. Lisäksi mahdollisuus halpaan kaasuun loppuu. Viime vuonna Ukraina vei Venäjälle 16 miljardin dollarin arvosta tuotteita ja samaan aikaan se vei Eurooppaan 17 miljardin dollarin arvosta tuotteita.
3. EU:lla on yksi vastaus, Venäjällä toinen
EU:n mukaan pitkällä juoksulla siteet Eurooppaan tulevat nostamaan Ukrainan talouden. Moskova ennustaa lyhyellä jänteellä nopeaa romahdusta, joka on ensi vuonna 30-40 miljardin dollarin luokkaa. Ukrainan talouslasku odotetaan olevan vuodelle 2014 tällä hetkellä 5 % luokkaa. Asiantuntija-arvion mukaan sopimuksen allekirjoittaminen tulee maksamaan Ukrainalle 33 miljardia dollaria vuodessa, joka vastaa 19 % Ukrainan bruttokansantuotteesta. Ukrainan oma arvio on noin 8 miljardin dollarin luokkaa. Ukrainan valuutta on romahtanut vallankaappauksen jälkeen ja Ukrainan hvrnian arvo on pudonnut tammikuusta noin 45 %. Halvan valuutan arvellaan helpottavan vientiä Eurooppaan, mutta toisaalta Euroopasta on odotettavissa valtava tuonnin lisäys Ukrainan markkinoille, joka vähentää yhtiöiden kotimaan kysyntää.
4. Kallis vai liian kallis sopimus EU:lle?
Sisällissodan keskellä painivan Ukrainan liittäminen EU:n talousalueeseen odotetaan nousevan EU:n veronmaksajille erittäin kalliiksi. Ukrainan talous vaatii miljardien tukirahoja, jotta se ei ajaudu konkurssiin. Lasketaan, että Ukraina tarvitsee 85 miljardin dollarin tuen seuraavan kolmen vuoden aikana, jotta se pystyy maksamaan laskunsa. Kehitys vaatii kuitenkin lisää rahaa. Asiantuntija arvioi, että Ukraina tarvitsee 190 miljardia vuoteen 2018 mennessä ja yhteensä 300 miljardia tulevien vuosikymmenien aikana remontoidakseen järjestelmänsä. EU:lla on vastassa todellinen rahakaivo, jollaisia on nähty myös Etelä-Euroopassa.
5. Entä Kiovan hallinnasta irronneet alueet?
Vaikka Petro Poroshenko nostettiin presidentiksi pro-EU voimien toimesta, ollenkaan kaikki eivät liittymistä länteen Ukrainassa kannata. Väkivalta Itä-Ukrainassa on seurausta siitä, että itäukrainalaisten silmissä EU-sopimuksen allekirjoittanut Kiovan hallinto on laiton ja perustuslain vastainen. Itä-Ukraina sisältää käytännössä koko Ukrainan alueen raskaan teollisuuden ja siihen liittyvän infrastruktuurin. Ja nämä alueet jatkavat itsenäistymistaisteluaan Kiovaa vastaan. Yhdessä nämä alueet muodostavat noin 35 % Ukrainan koko viennistä. Mm. maan rauta-, laiva-, ydinvoima-, metalli-, auto- ja koneteollisuus on Ukrainan venäjänkielisillä alueilla idässä. Jos Kiova haluaa aloittaa vientinsä Eurooppaan, sen pitää saada rauha näille alueille. Länsi-Ukrainassa on lähinnä vain maataloutta ja palveluyrityksiä.
Kiovan joukkojen Gradit ovat rakettipiiput käännettyinä kohti Slavianskin kaupunkia - EU-Nobel-politiikkaa parhaimmillaan? Niin, näitäkin on jo käytetty.
Onko rauhaan mitään edellytyksiä?
Donetskin tasavallan johto
on tehnyt selväksi, että sillä on neuvotteluhalukkuutta ja myös ehdot, jotka on täytyttävä sotilaallisen konfliktin lopettamiseksi ja yhteistyön alkamiseksi. Itä-Ukrainan ehdot on tehty selväksi pääministeri
Alexander Borodain toimesta sen jälkeen kun kokous Brysselissä oli käyty perjantaina.
Pääministeri lupasi aluejoukkojen kunnioittavan tulitaukoa saman aikamääreen ajan kuin Kiovalla on tarkoitus tulitaukoa toteuttaa. Hän kuitenkin esitti asiasta epäilyksen, että Kiova edelleenkään tulitaukoa toteuttaisi.
Donetskilla ei ole tarkoitusta antaa Venäjän vastaisia rajojaan Ukrainalle niillä kolmella raja-asemalla, jotka EU:n komissio on siltä vaatinut luovutettavaksi.
Donetsk on valmis takaamaan Ety-järjestölle valvontamahdollisuudet sen raja-alueille ja takaamaan tarkkailijoiden turvallisuuden. Donetsk toimittaa listan nistä paikoista ja alueista, joilla aluehallinto on valmis aloittamaan tehtävien tukemisen. Perjantaina Donetskin aluejoukot vapauttivat Ety-tarkkailijat, jotka ovat olleet toukokuun lopusta lähtien pidätettyinä. Kaikki Ety-tarkkailijat vapautetaan.
Donetsk odottaa, että vastineeksi vankien vapauksista myös vastapuoli vapauttaa vastaavalla tavalla heiltä otettuja vankeja. Donetskin pääministerin mukaan noin 500 Donetskin aluejoukkojen sotilasta on otettu Kiovan joukkojen vangeiksi. Aluejoukot jatkavat EU:n vaatimuksen mukaan tulitaukoaan nyt maanantaihin saakka.
Mistä lännen valtamedia ei ole sinulle viime viikkojen aikana kertonut?
Entä kysymys Krimin niemimaasta, onko sellaista?
Euroopan unionin kieltäytyminen tunnustamasta Krimin itsenäistymistä ja liittymistä Venäjän yhteyteen tulee odotusten mukaan jatkumaan. Asiasta puhui Venäjän EU-lähettiläs
Vladimir Chizkovperjantaina
RIA Novostin haastattelussa.
"EU tulee säilyttämään aseman, jossa se kieltäytyy tunnustamasta Krimin nykyistä asemaa", hän sanoi. Krimin liittymistä Venäjään seurasi EU:n asettama kielto tuotteille Krimin niemimaalta, joka astui voimaan kesäkuun 25. päivä. Ainoastaan Ukrainan viranomaisten sertifioimat tuotteet saa viedä EU:n alueelle Krimiltä.
Chizhov sanoi, että maailmassa on paljon tunnustamattomia alueita. Hän muistuttaa Transnistriasta, mutta siitä huolimatta se ei estä eurooppalaisia yhtiöiöitä toimimasta siellä ja kaupankäynnin jatkamista. Chizov lisäsi, että tilanne Krimin kohdalla on erilainen. "Oleellista on, että kyse ei ole erillisestä valtiosta, kyse on osasta Venäjää, joten Krimiltä viedyt tuotteet ovat valmistettu Venäjällä".
Venäjän EU-lähettiläs rauhoittelee suurta Krimin alueen viinituotantoa ja muistuttaa, että heillä on valtavat Venäjän markkinat kaikille tuotteilleen. Chizov toivoo, ettei EU:n viranomaisten toimet Krimiä vastaan vaikuta eurooppalaisten sijoittajien kiinnostukseen toimia Mustanmeren niemimaalla.
Venäjän-vastaisia toimia on Euroopassa perusteltu pitkälti sillä, että Krimin niemimaa toimi nopeasti Kiovan vallankaappauksen jälkeen ja aloitti valmistelut kansanäänestyksen järjestämisestä alueensa tulevaisuudesta. Ratkaisuna perustuslain vastaiseen vallankaappaukseen Kiovassa, Krimille perustettiin aluejoukot suojelemaan alueen vakautta, suoritettiin Venäjän tuella toteutettu kansanäänestys, jonka jälkeen itsenäistymisjulistuksen tehnyt Krimi liitettiin takaisin Venäjän yhteyteen, josta se irroitettiin Neuvostoliiton aikana Ukrainan yhteyteen 50-luvulla.
Tilanne alueella on pysynyt rauhallisena kansanäänestyksen jälkeen, vaikkakin Donetskissa puhjennut sisällissota on aiheuttanut yli 5000 pakolaisen saapumisen Krimille.
EU ja USA ovat edelleen lisäämässä pakotteita Venäjää vastaan syyttäen Venäjää Ukrainan kriisin eskalaatiosta ja Ukrainan suvereniteetin rikkomisesta. Venäjän viranomaiset ovat tuomineet länsimaiden toimet ja näkee lännen aloittaneen maan epävakauttamisen suorittaakseen EU:n ja Naton itälaajentumista sekä häiritäkseen Venäjän kriittisiä intressejä mm. Krimin niemimaalla.
Venäjän mukaan pakotteet sitä vastaan aiheuttavat ongelmia ainoastaan pakottajille itselleen. Venäjä pitää Krimiä jo kiinteänä osana Venäjää, eikä sen nykyisestä asemasta tulla käymään varmasti enää mitään neuvotteluja.
Janus Putkonen
Lähteet:
