Kapitalismin lähitulevaisuus koskee meitä kaikkia

Tässä kriisissä, kaaoksessa jossa maailmalla ja myös Suomessa parhaillaan ollaan ja vain globaalin kapitalismin pelastamiseksi, jakamassa maailmaa kahtia. Se missä rajat ja jakolinjat lopulta kulkevat on oikeasti yksi lysti, sillä yhdeltäkään pikkumaalta ei tästä kysytä yhtään mitään.
Kyse on samalla myös siitä mikä on Euroopan tulevaisuus, sehän on mantereena vain pieni niemeke Aasian kyljessä. Taloudellisesti Eurooppaa ei enää ole kuin kuluttajana ja pian ei enää sinäkään ja museona se voisi elää, mutta museoille ei ole taloudellista tarvetta. Riippuu siis aivan siitä miten Aasialainen ihminen kokee museoiden tarpeen, heihin nähdenhän ne ovat vain sen riistäjäjoukon eliitti kulttuurin säilömistä, joka riisti ja raiskasi heitä vuosisatoja, jos ei vuosituhansia.

Kapitalismi perustuu pääomien uusintamiskiertoon työvoimaa riistäen ja tälle työvoimalle kaiken tuotetun myyden. Tämä on se arvonluontimekanismi joka on tehnyt kapitalismista sen mikä se on, luokkayhteiskunta jossa rikkaat rikastuu yhä pienenevämmäksi eliitiksi ja työväki päinvastoin yhä suuremmaksi kurjalistoksi. Muuten sivuhuomautuksena, tämä on aivan siten kuin kapitalismin kritiikissä 1800-luvulla asia analysoitiin ja kuvattiin.

Kylmä ja kuuma sota ovat ne kapitalismin tämän hetken pelastajat ja tietysti sitä olisi myös tyhmenevät ihmismassat, joilla olisi valtaa vaan ei älyä sitä käyttää. Olemme siis oravana siinä pyörässä jota suuromistajat pyörittävät ja suurin osa meistä oravista haluaa jatkaa pyörittämistä, mitään kyseenalaistamatta. Olemme todella onnettomien tähtien alla hokemassa positiivisuutta, kunnes polttouunit sen lopettavat.

Hannu Rainesto