lauantai 28. marraskuuta 2015


Uusi asia on aluksi määrällinen kertymä, enne harppaustaan uuteen



Romantiikka ideologian korvikkeena on hyvä esimerkkejä siitä mitä tapahtuu, kun kuulija hurahtaa juttuun täysillä ilman kritiikkiä.

Romatiikka innoittajana on aivan erinomainen työkalu kehittää ihmistä, puolueita ja niiden soluja. Mutta jos ihmiseltä puuttuu yksinkertaisesti sivistystä, niin sitä pitää hankkia muilla keinoilla.

SKDL:n palauttajat ovat saaneet omat sokeat ihastuksensa, myös romanttisesti. Sosialismi on ollut kriisissä jo monta vuotta. Aina kun jokin sen osapuolista ilmoittaa ongelmistaan aatteen levittämisessä, niin fanaattisimmat SKDL:n puolestapuhujat ovat tietävinään, että ongelma on se, kun ei olla menty historiasta herättämään SKDL:n kuollutta ruumista. Se on jo sikäli tyhmä väite, että kansainvälisistä toimijoista jokainen vanhaan nojautuva sosialismi hanke on edelleenkin rapakunnossa, ja jos otetaan koko sen olemassaolon aikainen kannattajuus huomioon, on se sitä ollut aina. Toki sosialismin nousukäyrä voi kääntyä eksponentiaalisen pystysuoraksi, kunhan palaset loksahtavat lopullisesti kohdalleen, kurjistumisen ylittäessä globalisaation kestokyvyn. Tämä onkin sitä marxilaista perusteoria kapitalismista.

Sosialismi ja kommunismi eivät ole ilmainen lounas, vaan menestyneimmätkin hankkeet tässä ovat pistäneet käsittämättömiä summia toimintansa kehittämiseen, mutta aina väärin strategiansa arvoineena. Suomessa ei yksinkertaisesti ole sellaista ideologista mahdollisuutta näköpiirissä, että niillä polkaistaisiin edes yhtä sosialistista puoluetta kasaan saati maailmalle.

Toivonkin lisää kokonaisvaltaista ajattelua, kuolleiden ruumiiden palvomisen sijaan. Se, että joku ismi on unohdettu tai joku ismi on pinnalla, ei tee siitä itsessään mitään ratkaisua. Vasta sen asian syvällinen ymmärtäminen ja hyödyntäminen oikeassa paikassa oikealla tavalla näyttää asian todelliset hyödyt.
Punakaartien keskusjärjestö kutsuu kaikkia kommunismia mielestään rakentamaan pystyviä yhteiseen pöytään. Ilmoittautua voi Hannu Rainestolle.

perjantai 27. marraskuuta 2015

14 varmaa merkkiä todellisesta kansanystävästä, kommunistista!


Kommunisti pystyy monesti huomaamattomasti soluttautumaan tavallisen kansan joukkoon. Miten sitten pystyy erottamaan tämän briljantin ihmisryhmän massasta? Näistä merkeistä tunnistat varmasti tuon ihmeellisen olennon.

1. Ideat
Kommunistilta ei ideoita puutu. Hänen päähänsä putkahtelee toinen toistaan hullumpia ajatuksia päivät pitkät. Idea voi olla parannus jo olemassa olevaan toimintatapaan tai aivan uusi innovaatio ­– joka tapauksessa oikealla kommunistilla on aina oma näkökulma asiaan. Sillä kommunisti on luova.
2. Innokkuus
Kommunisti jaksaa puurtaa saman asian parissa pitkän tovin. Hän ei malta olla erossa yrityksistään parantaa maailmaa, vaan pikemminkin kasvattaa sitä ja sen osuutta elämässään. Kun Kommunisti puolestaan pääsee kertomaan yrityksistään muille, hänen puheelleen ei vaikuta tulevan loppua.
3. Sinnikkyys
Kommunisti saattaa olla takanaan useita epäonnistumisia, mutta hän ei lannistu, vaan jaksaa yrittää uudelleen ja uudelleen. Vastoinkäymiset saavat hänet vain yrittämään entistä kovemmin. Hän tietää lopulta onnistuvansa ja oppii virheistään.
4. Haasteet motivoivat
Kommunisti rakastaa haasteita, sillä ne pakottavat häntä työskentelemään yhä hartaammin yrityksensä parissa. Hän ei pidä mitään haastetta mahdottomana tehtävänä, vaan tarttuu aina tuumasta toimeen ja koettaa ratkaista haasteen parhaansa mukaan.
5. Itseluottamus
Kommunisti uskoo vankasti paitsi aatteeseensa myös itseensä. Hän on varma siitä, että molemmat tulevat menestymään. Hän osaa motivoida itseään yltämään yhä parempiin tuloksiin. Tämä onkin yrittäjän tärkein ominaisuus: jos ei usko itseensä, eivät muutkaan usko.
6. Kyky arvioida omaa suoritustaan
Vaikka Kommunisti luottaakin itseensä, hän osaa myös arvioida omaa suoritustaan realistisesti parantaakseen toimintatapojaan. Hän ei kuvittele liikaa itsestään, mutta ei anna huononkaan itsearvioinnin murskata itseluottamustaan.
7. Intohimo
aate on Kommunistille kaikki kaikessa. Tämän takia hän on hommaan ryhtynytkin: työskennelläkseen sellaisen asian parissa, josta hän todella välittää. Siksi Kommunisti jaksaa työskennellä unelmansa eteen, vaikka mitä tapahtuisi.
8. Rohkeus
Kommunisti uskaltaa ottaa riskejä eikä pelkää uusien asioiden kokeilemista. Kommunisti näkee mahdollisuuden siellä, missä muut näkevät vain riskin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän ottaisi turhia riskejä vain riskin ottamisen ilosta.
9. Tarttuu tilaisuuteen
Siinä missä muut saattaisivat nähdä vain tyhjää, Kommunisti näkee mahdollisuuksia. Mutta Kommunisti ei jätä asiaa vain huomaamisen ja idean tasolle. Hän myös tarttuu siihen.
10. Tavoitteet
Kommunisti tietää tavoitteensa ja miten päästä sinne. Hän keskittyy asiaan, eikä anna keskittymiskykynsä herpaantua maailman myllerrysten keskelläkään. Suunnitelmien toteuttaminen ei tuota hänelle vaikeuksia.
11. Joustavuus
Kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan. Kommunisti ei kuitenkaan anna tämän häiritä, vaan osaa mukautua tilanteeseen kuin tilanteeseen. Sen sijaan, että hän jäisi märehtimään sitä, miten olisi asiat parhaassa tapauksessa tehnyt, hän kehittää nopeasti uuden toimintasuunnitelman.
12. Kuuntelee neuvoja
Kommunisti osaa myös kuunnella kokeneempien Kommunistien neuvoja. Hän tietää, että ei voi tietää kaikesta kaikkea, vaan ympäröi itsensä luotettavilla neuvonantajilla. Kommunisti myös osaa kuunnella heidän neuvojaan – kunhan ne eivät ole täysin ristiriidassa hänen suunnitelmansa kanssa.
13. Ihminen
Toisin kuin joskus ajatellaan, on Kommunisti vain tavallinen kuolevainen. Jokaisessa meissä piilee Kommunistin siemen, ja saadakseen sen kukoistamaan täytyy vain hankkia sopivanlainen kastelukoneisto. Eväitä kommunismiin tarjoaa esimerkiksi Punakaartin keskusjärjestö.
14.
Kommunisti on rehellinen, eikä petä aatettaan eikä tovereitaan.

Jos tunnet täyttäväsi mystisen Kommunisti hahmon tunnusmerkit, kipaise mitä pikimmiten osallistumaan Punakaartin solujen rakentamiseen! Punakaartilainen kommunisti on aina itsesäätöinen ja itseään korjaava!

torstai 26. marraskuuta 2015


Elämä on vallankumousta






Elämä on vuorovaikutusta, kapitalismin aikana se on globaalisti epäoikeudenmukaista, tiedämme tämän käytännöstä. Siksi meidän tulee tutkia todellisuuta ja luoda reittejä, joilla tästä epäoikeudenmukaisuudesta päästään.



Hallitkaamme kapitalismin materialistinen, kriittinen analyysi, sillä on tärkeä tietää miten kapitalismi kaikkialla, kaiken aikaa toimii. Tämä siksi, jotta osaamme määritellä tien joka ei toteuta niitä kapitalismiin liittyviä toimia ja tekoja, jotka alistavat Ihmisen ja yhteiskunnan pääomille.

Tutkikaamme siis kapitalismia, mutta meidän tulee ennen kaikkea muistaa, että päätehtävämme on kapitalismista vapautua eikä ylläpitää ja pitkittää kapitalismin elämää. Jotta tämä olisi mahdollista tulee meidän olla luovia ja tutkia esiin kulloisenkin aikakauden mahdollistama polku sosialismiin, vain siten voimme hävittää kapitalismin. Ja siksi, meidän tulee ymmärtää, ettei tämä polku ole jo kuljettu valmiiksi historiassa, vaan se luodaan tässä ja nyt aina uudelleen, kunnes saamme sen toteutettua.



Tulevaisuuden rakentajat ovat työväenluokan omia tiedemiehiä ja niitä luovia tahoja, jotka pystyvät ylittään tämän aikakauden meille asettamat mahdottomat esteet. Vain heidän johdollaan me hallitsemme sekä menneen, nykyisyyden että tulevan, mikään muu ei meille tätä paljasta kuin he, jotka osaavat asettaan ratkaisukysymykset oikein. Siksi kansanjoukkojen työ on toteuttaa elämäänsä perheensä hyväksi, samalla kun vallankumoukseen vihkiytyneet toteuttavat polun etsintää ulos kapitalismista.



Vallankumous ei ole aikanamme kansan vyöryttämä kaaos, vaan vallankumous tarkoittaa uuden teorian, sosialismin ja kommunismin ymmärtämistä ja ennen kaikkea tämän kapitalismin tilalle lanseeraamista, uudeksi toimivaksi käytännöksi ja yhteiskunta teoriaksi. Vasta tämä on vallankumous, kaikki muu on sen valmistelua. Siksi juuri teoreetikot ovat nyt ne joiden tulee kulkea kommunistisen liikkeen etunenässä, ei lipunliehuttajien joilla ei ole hallussaan kuin korkeintaan innostus.


Me tarvitsemme puolueen, joka on kaiken aikaa vallankumouksellinen, että luova ja tehtäväänsä keskittynyt, eikä sorru elämään porvarivallan aloitteiden varassa kuten kaikki nykyiset puolueemme tekevät. Tämä puolue on vielä synnyttämättä, eikä sen syntymä voi olla nykyisten puolueiden itsekäs tehtävä, ne ovat jo näyttönsä antaneet siitä mihin kykenevät.



Hannu Rainesto