Subjektiivisuus ohjaa paljon ns. demokratiaamme, mutta todellista tuotantotapa tason kehitystä ohjaa objektiivisuus

Uskon että lähes jokainen haluamme paremman, oikeudenmukaisemman maailman. Jäsennämme kuitenkin halumme erilailla, koska asetamme ajattelumme ja skenaario lähtökohtamme erilailla.

Moni haluaa että lähtökohta löytyy itsestämme, moni toinen taasen ratkaisee asian ulkoisemmilla voimilla.

Objektiivisuus vastaan subjektiivisuus, materialismi vastaan idealismi. Ensisijaisuus on selvä, sillä subjektiivisuus on aina toissijaista. Jos viemme tämän saman käytäntöön, nousee asiat vain tiettyyn järjestykseen ja jättää silloin subjektiivisen, idealistisen aina toissijaiseksi keinoksi hallita muutosta.

Lähimmäisen rakkaus on siis subjektiivinen halumme, kykymme, tekomme ja se voidaan sovittaa hyvin objektiivisen muutosvoiman joukkoon yhdeksi tekijäksi. Lähimmäisen rakkaus on henkilökohtainen panoksemme, suuret puheet mitä milloinkin lie, mutta se mikä ratkaisee paremman maailman voiton, on tietysti sen kyky voittaa huonompi maailman.

Saman voi ilmaista monella tapaa, myös tieteellisesti, vallankumouksellisesti, luokkatietoisesti, objektiivisen kautta tapahtuvaksi. Lähimmäisen rakkaus elämän kunnioittamin vievät maailmaa eteenpäin enemmän kuin suuret puheet.

Subjektiivisuus ohjaa paljon ns. demokratiaamme, mutta todellista tuotantotapa tason kehitystä ohjaa objektiivisuus.
Myönnän että subjektiivisilla asioilla ja käsityksillä on merkitystä, ehkäpä enemmän kuin osaan ymmärtää, enkä tietystikään halua tätä väheksyä saati estää. Haluan vain ymmärtää, mikä olisi lyhin ja tehokkain tapa ratkaista maailman ongelman ja se on mielestäni aina vallankumouksellinen.

Hannu Rainesto

Maailman kriisihakuisuuden todellinen vaikutin!

TV, radion, kaiken tiedotusmafian ja tuhannen muun tuuban ainut tarkoitus on tuottaa ääntä ja kuvaa omistavan luokan puolesta, ei suinkaan järjen ja totuuden.

Oudoksun sitä ettei osata tajuta esiin kaikkialla taustalla vaikuttavaa voimaa, joka jakaa meidät luokkiin, voittajiin ja häviäjiin. Jatkamme kuin mitään ei olisi olemassa asioihin vaikuttamassa.  

Ukrainan, Balkanin, Kaukasuksen, Lähi-Idän, Pohjois-Afrikan ja kaiken takana on sama voima, joka sijoittaa maailman pääomat ja ne ovat nyt vaarassa romahtaa. Tämä on se oikea selitys maailman menolle.

Hämmästelen sitä tietämättömyyttä joka paistaa lähes kaikesta, lähes kaikkialla lävitse, kun ei huomioida asioiden perustana olevaa taloutta, globaalia kapitalismia. Onko todella niin että ei ymmärretä mikä tätä maailmaa pyörittää. On vaikea kuvitella että syynä olisi välinpitämättömyys.

Ilman kansantaloutta ei pyöri mikään, sillä se on järjestäytynee yhteiskunnan ainut sitä pyörittävä ja mahdollistava tekijä. Kapitalistinen kansantalous tarkoittaa kansantalouden jakautumista luokkiin, omistajiin ja omistamattomiin, rikkaisiin ja köyhiin. Juuri tämä tekijä on se joka on maailman kriisien pysyvä aiheuttaja. Työvoima, omistamattomat ovat vain voima, mutta nämä omistajat ovat se tekijä, joka elää jatkuvan taistelun ristiriidassa ja vain koska tämä kapitalistien järjestelmä edellyttää sitä heiltä. Tässä on myös se kohta, johonka kaiken median, kaiken kirjoittelun, kaiken selvityksen, kaiken selittämisen tulee keskittyä, mikäli haluaa kertoa mikä on se syy joka on kaiken tämä maailman kriisihakuisuuden syy!

 Meidän kaikkien pitää löytää kaiken todellinen syy ja se on kapitalismin loppuunpalamisen pelko. Se on tässä todella vaarallista, sillä se eskaloituu globaaliksi sodaksi jos mikä.

Hannu Rainesto