Vallankumouksen käsittämisen yleisin virhe
Vallankumouksen käsittämisen yleisin virhe on luulla sitä
subjektiiviseksi, mielialoista ja kokemuksista johtuvaksi. Näin käsittäminen on
myös marxilaisuuden väärin ymmärtämistä. Tätä virhettä vaalii lähes koko
maailman vasemmisto, mutta minua lukuunottamatta (valitettavasti tunnen olevani
tässä melko yksin).
Minulle vallankumous on ehdottomasti ensisijaisesti
objektiivinen, jota ainoastaan voidaan alkuvaiheessa vauhdittaa
subjektiivisesti. Vallankumouksen ottaa lopuksi haltuunsa työväenluokka, siksi
tuleekin osata erottaa vallankumouksen eri vaiheet ja siirtymät. Sekä käsittää
kaiken tarkoitus, vallankumouksen lopulliset toteuttajat ja tunnistaa uuden
vallan haltuunsa ottajat.
Prosessiajattelua, abstrahointia, erilaisten
yhteiskunta/talous ja valtio-oppi metodien tuntemista, tulevaisuuden
tutkimuksen menetelmien hallitsemista, strategia ymmärtämistä, tieteen yleistä
metodiikkaa, nämä ovat vallankumoustaistelijan keskeisimmät työkalut, ei siis
vallankumousromantiikkaa, se kuuluu taiteiden piiriin kuten rakkauden ja vihan
kuvaaminen.
Vallankumoukset ovat välttämättömiä, siksi ne eivät ole
myöskään subjektiivisia. Tämän todistaa tieteen vallankumouksen teoria, joka
myös todistaa itsensä käytännöllä.
Simppeleitä asioita lopulta, mutta pakko opiskella esiin ja hallintaansa. Jos haluaa näitä miettiä, on oltava tässä määrätietoinen ja tinkimätön. Minulle nämä ovat maailman ja varmasti myös itseni hallitsemisen välineitä.
Hannu Rainesto
Simppeleitä asioita lopulta, mutta pakko opiskella esiin ja hallintaansa. Jos haluaa näitä miettiä, on oltava tässä määrätietoinen ja tinkimätön. Minulle nämä ovat maailman ja varmasti myös itseni hallitsemisen välineitä.
Hannu Rainesto