Taistelurintamaksi kutsuminen!

Olemme siirtyneet aikaan, kun enää teot vaikuttavat. Nyt on saatava aikaiseksi rintama joka ei alistu. Sen tavoite pitää olla kaikille yhteinen ja hyvin selvä, kapitalismin kertakaikkinen nujertaminen. Tämän toteuttamiseksi tulee perustaa taisteluosastoja jotka eivät kunnioita käytännössä mitään.

Tarvitsemme neuvoston jossa ei ole hiiriä läsnä ja jolla on tunnukset joita ei voi niin vain syrjäyttää rikollisjärjestönä. Tämän neuvoston koollekutsuminen on puolueiden tehtävä, sillä niillä on tarvittavat tuhannet jäsenet jo valmiina. Näistä löytyy kyllä ydin joka osaa ajatella, johtaa uudenlaista toimintaa ja uskaltaa ottaa vastuun tulevaisuudesta. Puolueiden on oltava nyt yhteydessä kaikkiin sopiviin järjestöihin, tyyppeihin ja tahoihin joissa on potentiaalia jäärjestäytyä uudelleen.  Kollekutasutun neuvoston tehtävä on koota näistä joukko joka hyväksytään yleisesti johtamaan rintamaa.
Kansan tulee nähdä että on olemassa vaihtoehto, joka vapauttaa heidät näköalattomuudestaan.

Ihmislle tulee tarjota velattomuutta, tuota kapitalistien heille langettaman kahleen nujertamista. Tulee tarjota näköala joka vastaa ihmisten perustarpeisiin ne täyttäen. Tulee näyttää että olemme rohkeita puolustamaan heidän vapauttaan ja oikeuksiaan.

Tällainen tehtävä tulee nyt saattaa pian käyntiin ja yhteisen neuvoston käsiin tyypeille jotka ovat tehtäviinsä valmiita ja joille tavoite on selvä!
Jo ajatus siitä nyt perustetaan taisteluryhmiä saa porvarin voimaan pahoin. Liittoutuminen on nyt valtaa pitävien johtajien vastuulla tai hekin kuuluvat kansan vihollisiin.

Toimikaa saatana, teillä on vastuu, kun kerran johdatte puolueitamme. Punakaartit ovat valmiita liittymään taistelevaan rintamaan!

Hannu Rainesto
Punakaartien keskusjärjestö

Mitä tuottavuuden kasvu merkitsee

Heikki Typpö

Sipilän tulevan hallituksen talousasiantuntijat korostavat ensitöikseen tuottavuuden kasvun korottamisen tarvetta. Tavoitteeksi on asetettu 5 % kasvutavoite. Kasvutavoite tarkoittaa lisätyön kasvua 8 tunnin työpäivän aikana. Työpäivävähän jakautuu jokaisen työläisen osalta kahteen osaan: välttämättömään työaikaan ja lisätyöaikaan.

A) Välttämättömänä työaikana työläinen korvaa kapitalistille työvoimakustannukset, palkan + lisäkulut. Olettakaamme, että työvoimakustannukset korvataan elinkulujen nykyhinnoilla 3 tunnin aikana. Tällöin lisätyöajaksi jää 5 tuntia.

B) Lisätyöaikana eli 5 tunnin aikana tuotettu lisätuote realisoidaan markkinoilla lisäarvoksi eli sijoitetun pääoman lisäykseksi (M). Lisäarvo on kapitalistin voiton perusta. Tavoitteeksi asetettu 5 % tuottavuuden kasvu merkitsee sitä, että lisätuotteita on tuotettava 5 % enemmän kuin tällä hetkellä (A < B).

Lisätuotteen määrää voidaan kasvattaa monella tavalla. Se voi tapahtua pidentämällä työpäivää, alentamalla palkkoja (maltillinen palkkaratkaisu), tai tuottamalla teknisesti nopeammin, jolloin elinkulujen arvo alenee, eli välttämätön työaika lyhenee ja lisätyöaika pitenee. Lisätyöaikaa voidaan kasvattaa myös hiostamalla työläistä eli lisäämällä työn joutuisuutta.

Lisätyön kapitalisti saa korvauksetta haltuunsa. Lisätyön haltuun ottoa Marx nimitti riistoksi. Riiston voimakkuuden ilmaisee lisäarvon suhdeluku. Lisätyön suhde välttämättömään työhön määrittelee lisäarvon suhdeluvun: M / V x 100 = M %; (M = lisäarvo ja V = vaihteleva pääoma eli palkkakulut).

Oletuksemme mukainen lisäarvon suhdeluku: 5 / 3 x 100 = 166,6 %

Sipilän hallituksen ensimmäinen tavoite on siis lisäarvon eli riiston voimistaminen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta työllisyyden kasvuun mitenkään. Ensiksikin palkkaosuuden pienentäminen uudesta arvosta (A + B) heikentää kulutuskykyä eli lisää työttömyyttä. Kasvanut lisäarvo ei lisää valtion verotulojakaan, sillä pääomavoitot ovat verotuksen ulkopulista tuloa. Ainoa mihin Sipilän hallituksen pyrkimys hetkellisesti vaikuttaa, on yritysten voittojen kasvu.

Kommunistisen taistelun käytäntöä ja teoriaa!

Vain tietoinen ihminen on itseohjautuva, ei aivopesty massa pysty ohjaamaan itseään luokkayhteiskunnassa mihinkään, kuten vaalit aina osoittavat. Työväki, jos olisi itseohjautuvaa, äänestäisi ja toimisi etujensa mukaan, vaan ei tee sitä koskaan. Edes heidän johtajansa eivät itse siihen pysty saati että pystyisivät siirtämään oikeaa vapautuksen luokkataisteluteoriaa heille!

Tämä usko itseohjautuvasta ihmisestä luokkataistelu yhteiskuntien aikana on perustaltaan individualistinen kuten koko kapitalismin aika ja sotii kaikkea käytännön todistamaa vastaan että myös luokkateoriaa, hegemonia käsitettä että sosiaalisen materian liikekäsitettä vastaan.

Väärä käsitys ohjaa myös väärään toimintaa kommunisteja ja se heijastuu takaisin heti kannatuksessa että vaalituloksissa.
Edes sosialismin läpikäynyt ihminen ei saavuta kommunismissa riittävää itseohjattavuutta, sillä kommunismissa ihminen saavuttaa vasta yhteisöllisyyden korkean tason. Tämä taso on edelleen ylitettävä ja vasta tällöin voimme asettaa todellisen itsesäätöisen Ihmisen tavoitteeksi, joka on sekä yhteisöllinen että itsesäätöinen. Kommunismi ei siis ole lopullinen päämäärämme vaan kommunismin jälkeinen aika, Itsesäätöisen Ihmisen tuotantotavan aika. Tämä onkin tavoitteena melkoinen, sillä se sisältää sekä pää-strategioiden paljouden että kaiken muun strategian että taktiikan paljouden mahdollistuakseen!
Tässä onkin esillä nyt se oleellinen, mikä meidän kommunistien tulisi ymmärtää jotta voisimme Ihmisille kertoa koko prosessin heidän vapautumisprosessistaan kapitalismin kiroista.

Väärillä käsityksillä on siis vakavaa merkittävyyttä, kun niitä tarjoillaan käytäntöön malliksi massoille heidän taistelussaan jokapäiväisestä leivästään. Erityisen vakavaa on ohjata ihmisiä taisteluun vapautuksestaan vanhoilla kommunisti kuvilla, vaikka niillä voikin huvitella ja hauskuutella, mutta juuri ne luovat vain romanttista uskoa, kun juuri uskomuksista meidän pitää vapautua itse ja vapauttaa työväki. Sellainen kommunistinen taistelu, joka pyrkii luomaan romanttisia käsityksiä luokkataistelusta, on väärää, sillä juuri näistä käsitykistä meidän tulee ihmisiä pois ohjata eikä luoda niitä itse heille, mukamas vaihtoehtona.
Todellinen kommunisti johtaja ymmärtää kommunismin teoreettiset vaatimukset voidakseen ohjata niiden vientiä oikein käytäntöön. Tällaisia johtajia ei suomalainen kommunismi ole pystynyt itselleen luomaan vuosikymmeniin. Pahimmillaan johtajamme ovat olleet pelkkiä pettureita joukossamme.
Kansa jolla eri ole oikeaa johtajaa, ei myöskään koska saa johdatusta vapautuakseen itsenäisyyteensä, itsesäätöiseen elämään itsesäätöisten ihmisen yhteiskunnassa!

Hannu Rainesto