Tuotannollisen kehittymisen kautta inhimillisen kasvun synteesiin
Mikä
tässä maailmassa on merkille pantavaa,
on se, ettei ole kyse kapitalistin
subjektiivisesta tahdosta olla vaikkapa ahne, vaan siitä että luokka johon hän
on asettunut, edellyttää objektiivisesti
häneltä tiettyä tapaa toimia, joka meille
ilmenee ahneutena. Kapitalisti on yksinkertaisesti luokkansa vanki, kuten
työläinen on omansa, kapitalistinen
suorittaman riiston vanki.
Tämä tulee siis ymmärtää, kun rakentaa itseen kuvaansa kapitalismista ja ylipäätään yhteiskunnasta.
Kyse ei siis ole ahneesta tahdosta vaan kapitalismi edellyttää ahnetta tahtoa, ja siksi kapitalismi tulee tuhota eikä kuvitella että sitä voi hoitaa paremmaksi.
Tarkempi tieteellisen selityksen, tieteen filosofian tunteminen auttaa selittään asioita oikein jos ymmärtää siihen tutustua, jos ei, on edessä melko selvästi revisionistinen usko, hyvään kapitalismiin, kuten vasemmistollamme.
Tämä tulee siis ymmärtää, kun rakentaa itseen kuvaansa kapitalismista ja ylipäätään yhteiskunnasta.
Kyse ei siis ole ahneesta tahdosta vaan kapitalismi edellyttää ahnetta tahtoa, ja siksi kapitalismi tulee tuhota eikä kuvitella että sitä voi hoitaa paremmaksi.
Tarkempi tieteellisen selityksen, tieteen filosofian tunteminen auttaa selittään asioita oikein jos ymmärtää siihen tutustua, jos ei, on edessä melko selvästi revisionistinen usko, hyvään kapitalismiin, kuten vasemmistollamme.
Kapitalismissa on sekä välttämätöntä yhteiskunnallista
tuotantoa että kapitalismin yksityisten pääomien järjestämää tuotantoa.
Kapitalismissa nämä molemmat ovat yksityisiä, koska valtio on yksityisen
pääoman hallitsema, mutta kansan rahoittama koneisto.
Sosialismissa valtio on kansan omistama ja pääomat samoin,
joten koko tuotanto on kansan hallussa. Sosialismi on siirtymäkausi
kapitalismin ja kommunismin välillä, joten se kantaa yksilökeskeistä ihmistä edelleen
mukanaan, muuttaakseen tämän pikkuhiljaa omaksi kuvakseen samalla, kun sosialismi
tuhoaa kapitalismia ja sen valtiota.
Kommunismissa valtio on jo saatu kuoleennutettua sosialismin aikana ja valta on jo yhteisöllistä. Kommunismin jälkeen yhteisöllisyys jatkaa oloaan, mutta Ihminen vapautuu kehityttyään yhteisöllisyydessä kapitalismissa saamastaan perinnöstä, yksilökeskeisyydestä irti.
Kommunismissa valtio on jo saatu kuoleennutettua sosialismin aikana ja valta on jo yhteisöllistä. Kommunismin jälkeen yhteisöllisyys jatkaa oloaan, mutta Ihminen vapautuu kehityttyään yhteisöllisyydessä kapitalismissa saamastaan perinnöstä, yksilökeskeisyydestä irti.
On siis tärkeää nähdä tämä yhteiskunnan taloudellisen
perustan vaikutus kasvuprosessiimme, jotta voimme oikein ymmärtää matkamme
eläimestä yksityisen ja yhteisöllisen kautta vapaaksi Itsesäätöiseksi
Ihmiseksi.
Meitä ei luotu Ihmiseksi vaan me vasta kehitymme siksi.
Kapitalismista on nyt tullut tämän kehityksen jarru, koska sen todelliset
lainomaisuudet ovat ottaneet siitä vallan. Kapitalismi ei kehitä enää Ihmistä
vaan pelkästään pääomaa. Tämä kadotettu ykseys tulee palauttaa ja juuri siihen
tarvitaan yhteisöllisyyttä!
Hannu Rainesto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti