keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Suoran demokratian perustavia ongelmia



Suora demokratia on tavoite mutta vasta, kun Ihmiset ymmärtävät perusasiat, kuten oman etunsa eli siis luokka-asemansa. Persut ovat tässä elävä malliesimerkki siitä, kun ei osata luokkaansa edes tunnistaa niin annetaan ääni joukolle, joka on itseään vastaan. Eikä tätä edes tajuta heidän joukoissaan, saati että siitä saisi heille kertoa. Onnettomia uhreja ovat, jotka joutuvat oppimana asiat kantapäänsä kautta.

Kapitalismista kommunismiin eli yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen käytävä prosessi etenee aina siirtymäkauden avulla. Tätä kautta kommunistisessa teoriassa edustaa sosialismin kausi. Sosialismi on siis kapitalismin purkukausi ja kommunismiin siirtymisen rakennuskausi. Kommunismiin ei siis siirrytä tuosta noin, vaan vasta, kun Ihminen on siihen valmis. Sosialismin kausi siten huomioi Ihmisen kyvyn kasvaa muutoksessa, joka on perin hidas ja vaikea prosessi. Usko siihen että muutos syntyisi nopeaan, on väärä, sillä muutos on aina hidas ja mutkikas, eikä noudata mustavalkoisia linjanvetoja. Tämä näkyy mm. luuloissa joita moni ihmettelee, tarkempaa psykologiaa tajuamatta. Muutos NL:ssä valtiomonopolistisesta kapitalismin siirtymäkaudesta liberaaliin kapitalismiin, luultiin tapahtuvan tuosta noin. Perussuomalisten tohtori, Jussi Halla-Aho mm. on tässä uskossa ja perustaakin analyysinsä NL:n muutoksesta tähän väärään seikkaan. Sekoittaen siihen sosialismin, kuten koko oikeisto, koska he eivät ymmärrä yhtk:n siirtymäkausista ja niiden luonteesta yhtään mitään.

Kehityksen tendenssi on kuitenkin selvä, kapitalismi on katoamassa ja tilalle tulee yhteisöllisyys, koska kapitalistinen, yksilökeskeinen tapa tuottaa, ei yksinkertaisesti enää toimi. Tarpeemme ovat yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia, joten niiden tyydyttämisestä on kyse uuden tuotantotavan muodostumisessa.

Kapitalismissa on kyse pääomien uusintamiskierrosta, ja se ei ole toiminut enää pitkään aikaan. Pääomat kiertävät, kun kulutus sitä toteuttaa, muuten täyttyvät varastot ja työttömyys rehottaa, eikä ostovoimaa enää ole. Jos tämä ei ole totta, on tiedottamien ollut valheellista.
Kuten huomaamme, suora demokratia on ongelmissa, kunnes se alkaa ymmärtää kehityksen lainalaisuuksia.

Koittakaamme nyt ymmärtää muutoksen kehittymisen logiikka, sillä se on kokonaan kiinni nykyisen järjestelmän kyvystä tuottaa tarpeillemme tyydytys. Osa tarpeistamme on pysyviä, eivätkä siis kapitalismin kannalta kovin tuottavia, ja vain osa on uusia, niitä joista voi pääomien toivovan saava jättivoittoja. Molemmat tavat ovat silti puhtaasti työvoiman riistoon perustuvia! Kapitalismi kaatuu mahdottomuutensa, jos ei keksi pääoman uusintamiskierrolle uusia metkuja, kuten uusia, tavaroita runsaasti kuluttavia sotia.Kommunismiin puolestaan voidaan päästä vasta sosialismin siirtymäkauden jälkeen, kuten tuossa kirjoitan eli siis parin kolmen sukupolven jälkeen. Sosialismiin silti päästää pika pikaa, kunhan kapitalismi tästä kaatuu ja siirtymäkausi alkaa.



Hannu Rainesto
Punakaartien keskusjärjestö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti